Ajatuksia mielenterveydestä

Mielenterveyshoitotyössä potilaan ja hoitajan välinen suhde on keskeisessä asemassa hoidon onnistumisen suhteen. Hyvä yhteistyö ja keskinäinen luottamus auttavat sitouttamaan potilasta hoitosuhteeseen ja motivoimaan häntä. Hoitajan on siis tärkeää ymmärtää vuorovaikutussuhteen ilmiöitä, joista keskeisimmät ovat transferenssi, vastarinta ja distanssi. (Kuhanen – Oittinen – Kanerva – Seuri – Schubert 2012.) Transferenssi tarkoittaa tunnesiirtoa, jossa kohdatessaan hoitajan potilaan reaktiot kumpuavat jostakin menneestä suhteesta tai tilanteesta, usein varhaislapsuudesta. Hoitaja voi esimerkiksi ulkonäöllään tai olemuksellaan muistuttaa potilasta vanhemmasta, sisaruksesta, ystävästä tai edellisestä hoitajasta, jolloin potilas kohdistaa hoitajaan tämän menneen suhteen tunteet, toiveet ja odotukset, yleensä sitä itse tiedostamattaan. (Kuhanen ym. 2012.) Transferenssi voi olla positiivista tai negatiivista. Positiivinen transferenssi, jossa potilas suhtautuu hoitajaan lämpimästi ja odott...

Yleisessä tiedossa on, että terveillä elintavoilla on selviä myönteisiä vaikutuksia yksilöiden kokonaisvaltaiseen terveyteen ja elämänlaatuun. Terveellinen ravinto, liikunnan harrastaminen sekä riittävä uni ehkäisevät monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta. Terveet elintavat vaikuttavat monilla tavoilla myös mielenterveyteen. Tarkastelemme tässä tekstissä ravitsemusta ja liikuntaa mielenterveyden edistämisen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisemisen näkökulmasta.  Kun pohditaan sanojen ’ruoka’ ja ’mielenterveys’ yhteyttä, mieleen tulee ehkä ensimmäisenä syömishäiriöt, stressisyöminen tai ehkäpä oma kokemus siitä, että nälkäisenä on kiukkuisempi. On välillä helppo unohtaa, että ruualla ja mielenterveydellä on paljon suorempi yhteys. (Lehtokari 2017.) Mielenterveytemme riippuu aivojemme terveydestä, ja aivojemme terveyteen vaikuttaa syömämme ruoka. Aivomme painavat alle puolitoista kiloa, eli noin 2 % kokonaismassastamme, mutta ne kuluttavat noin 20–...

Muutamaan mielenterveyden häiriöön saattaa yhtenä oireena kuulua sairaudentunnottomuutta. Se tarkoittaa sitä, että ihminen, joka esimerkiksi terveysalan ammattilaisten arvion perusteella on sairastunut mielenterveyden häiriöön, ei itse koe olevansa mieleltään sairas ja hänen on vaikeaa tiedostaa esimerkiksi oireitaan tai hoidon tarvettaan. Sairaudentunnottomuutta ei esiinny läheskään kaikilla sairastuneilla ja sitä voi esiintyä myös muiden kuin mielenterveydellisten sairauksien yhteydessä, mutta monesti oire liitetään nimenomaan mielenterveyden häiriöihin. (Kanerva – Kuhanen 2017: 258; Sneck 2013: 4–5.)  Sairaudentunnottomuutta voi esiintyä etenkin psykoottisissa sairauksissa, kuten skitsofreniassa, psykoosipiirteisessä persoonallisuushäiriössä, psykoottisessa masennuksessa ja skitsoaffektiivisessa häiriössä, sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheessa, erilaisissa sekavuustiloissa sekä anoreksiassa (Kanerva – Kuhanen 2017: 253–255; Sneck 2013: 4). Yleisiä tekijöitä s...

Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, johon sairastuu vaihtelevien arvioiden mukaan noin 10–20 prosenttia suomalaisista elämänsä aikana (Huttunen 2016; THL 2015). Tämän lisäksi vieläkin useammat kokevat ajoittain masennusoireita esimerkiksi kuormittavien elämäntilanteiden ja niiden aiheuttaman stressin yhteydessä. Etenkin nuorilla, noin 12–22-vuotiailla lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa varttuvilla, jopa yli viidesosalla esiintyy masennusoireita, kuten masentunutta mielialaa ja väsymystä (Marttunen – Karlsson 2013a: 43). Oireiden suuri esiintyvyys nuorilla liittyy nuoruudessa tapahtuviin suuriin psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat monilla muun muassa tunne-elämän kuohuntaa sekä vaihtelevia mielialoja ja käytöstä (esim. Marttunen – Karlsson 2013b: 7–9). Nuorten masennusoireilun yleisyydestä huolimatta siihen on silti tärkeää kiinnittää huomiota, sillä näin voidaan ehkäistä nuoren varsinaista sairastumista masennukseen ja tukea nuoren kasvua ...

Yksi mielenterveyshoitotyön päätehtävistä on psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisy. Tähän pyritään tunnistamalla ihmisiä, joilla on tiettyjä altistavia tekijöitä, ja tukemalla heidän voimavarojaan. Altistavia tekijöitä voivat olla esimerkkisi perinnölliset tekijät ja varhaislapsuuden kokemukset sekä nykyinen perhe- ja työympäristö. Näiden henkilöiden kohdalla pyritään luomaan ja vahvistamaan heidän mielenterveyttään suojaavia tekijöitä, kuten stressinhallintaa, terveitä elämäntapoja ja sosiaalisia suhteita. (Kuhanen – Oittinen – Kanerva – Seuri – Schubert 2012.) Nuoten keskuudessa diagnosoidaan entistä enemmän mielenterveyshäiriöitä, erityisesti masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä (Tiihonen 2017; Seppänen 2013). On spekuloitu, että osasyynä tähän ilmiöön ovat älypuhelimien ja sosiaalisen median käytön räjähdysmäinen kasvu (Twenge 2017). Ottaen huomioon mielenterveyshäiriöiden korkean hinnan sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti katsottuna, on tulevan sairaanhoitajan hyvin p...