Ajatuksia mielenterveydestä

Mielenterveyshoitotyössä potilaan ja hoitajan välinen suhde on keskeisessä asemassa hoidon onnistumisen suhteen. Hyvä yhteistyö ja keskinäinen luottamus auttavat sitouttamaan potilasta hoitosuhteeseen ja motivoimaan häntä. Hoitajan on siis tärkeää ymmärtää vuorovaikutussuhteen ilmiöitä, joista keskeisimmät ovat transferenssi, vastarinta ja distanssi. (Kuhanen – Oittinen – Kanerva – Seuri – Schubert 2012.) Transferenssi tarkoittaa tunnesiirtoa, jossa kohdatessaan hoitajan potilaan reaktiot kumpuavat jostakin menneestä suhteesta tai tilanteesta, usein varhaislapsuudesta. Hoitaja voi esimerkiksi ulkonäöllään tai olemuksellaan muistuttaa potilasta vanhemmasta, sisaruksesta, ystävästä tai edellisestä hoitajasta, jolloin potilas kohdistaa hoitajaan tämän menneen suhteen tunteet, toiveet ja odotukset, yleensä sitä itse tiedostamattaan. (Kuhanen ym. 2012.) Transferenssi voi olla positiivista tai negatiivista. Positiivinen transferenssi, jossa potilas suhtautuu hoitajaan lämpimästi ja odott...

Yleisessä tiedossa on, että terveillä elintavoilla on selviä myönteisiä vaikutuksia yksilöiden kokonaisvaltaiseen terveyteen ja elämänlaatuun. Terveellinen ravinto, liikunnan harrastaminen sekä riittävä uni ehkäisevät monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta. Terveet elintavat vaikuttavat monilla tavoilla myös mielenterveyteen. Tarkastelemme tässä tekstissä ravitsemusta ja liikuntaa mielenterveyden edistämisen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisemisen näkökulmasta.  Kun pohditaan sanojen ’ruoka’ ja ’mielenterveys’ yhteyttä, mieleen tulee ehkä ensimmäisenä syömishäiriöt, stressisyöminen tai ehkäpä oma kokemus siitä, että nälkäisenä on kiukkuisempi. On välillä helppo unohtaa, että ruualla ja mielenterveydellä on paljon suorempi yhteys. (Lehtokari 2017.) Mielenterveytemme riippuu aivojemme terveydestä, ja aivojemme terveyteen vaikuttaa syömämme ruoka. Aivomme painavat alle puolitoista kiloa, eli noin 2 % kokonaismassastamme, mutta ne kuluttavat noin 20–...

Päihteidenkäytön ongelman suuruutta suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikea yliarvioida. Päihteistä johtuvat haitat ovat samaa luokkaa syöpäsairauksien kanssa, ja ne aiheuttavat noin 20 % terveydenhuollon kustannuksista. Ylivoimaisesti suurin tekijä on alkoholi. (Hyytiä 2007.) Päihderiippuvuudesta pääseminen on erittäin hankalaa, ja siksi yhteiskunnallisella tasolla ennaltaehkäisy on paras keino ongelman vähentämiseksi. Jotta tehokkaita ennaltaehkäisyn menetelmiä voitaisiin kehittää, on tärkeää ymmärtää päihderiippuvuuden syitä ja sille altistavia tekijöitä.  Riippuvuuden syntymiseen vaikuttavat monet eri tekijät, jotka ovat jokaiselle yksilöllisiä. Tämä näkyy selvästi siinä, että jokaisesta kokeilijasta tai kohtuukäyttäjästä ei tule riippuvaista. Riippuvuuden syntyyn vaikuttavat muun muassa fysiologiset, neurobiologiset, persoonallisuuteen liittyvät ja yhteisölliset tekijät, sekä ympäristö, psyykkinen varustus ja stressinhallinta taidot. (Partanen 2008.) Tämän blogin puitteissa p...

Varhainen vuorovaikutus tarkoittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta lapsen parin ensimmäisen elinvuoden aikana. Se on avainasemassa vanhemman ja vauvan välisen turvallisen kiintymyssuhteen syntymiselle, mikä puolestaan on mukana luomassa lapsen perusturvallisuuden tunnetta. Varhaiseen vuorovaikutukseen kuuluu kaikenlainen kommunikointi, kuten puhe, eleet, ilmeet ja kosketus, sekä vanhemman huolenpito lapsesta ja yhdessä oleminen ja tekeminen. Hyvää vuorovaikutusta leimaa vanhemman hellyys ja huolenpito sekä molemminpuoliset positiiviset tuntemukset. Jo vastasyntynyt vauva on virittynyt sosiaalisesti ja hakee aktiivisesti vuorovaikutusta. Varhaisen vuorovaikutuksen avulla vauva muun muassa oppii sosiaalista kommunikaatiota, hänen minäkuvansa alkaa kehittyä, hänelle syntyy malleja turvallisesta yhdessäolosta ja hän saa hyvät valmiudet myöhemmin tapahtuvalle psykososiaaliselle ja emotionaaliselle kasvulle ja kehitykselle. (Korhonen 2015: 324–330; MLL 2017; S...

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina 17.12.2017 mielenkiintoisen artikkelin (Vasantola 2017), jossa käsitellään psyykkisen trauman jälkeen annettavaa kriisiapua melko kriittisestä näkökulmasta. Artikkelissa käydään läpi muun muassa kriisiavun käytäntöjä, siihen liittyvää tutkimustietoa sekä kriisiavun tämänhetkistä tilannetta Suomessa. Lisäksi Helsingin Sanomat oli kysellyt lukijoiltaan kokemuksia kriisiavusta (Helsingin Sanomat. 2017).  Psyykkinen trauma tarkoittaa äkillistä, järkyttävää ja ennakoimatonta tapahtumaa, joka voi aiheuttaa sen kokeneille erilaisia oireita ja tunteita, kuten ahdistusta, surua, stressiä tai hallinnan tunteen menetystä. Esimerkkejä tyypillisistä traumoja aiheuttavista tapahtumista ovat liikenneonnettomuus, läheisen äkillinen ja tapaturmainen kuolema sekä väkivallan uhriksi joutuminen, ja tuhannet ihmiset esimerkiksi Suomessa kokevat vuosittain jonkin tällaisen tapahtuman. Traumaattinen tapahtuma laukaisee ihmisessä tyypillisesti sokkitilan, jonka kes...

Muutamaan mielenterveyden häiriöön saattaa yhtenä oireena kuulua sairaudentunnottomuutta. Se tarkoittaa sitä, että ihminen, joka esimerkiksi terveysalan ammattilaisten arvion perusteella on sairastunut mielenterveyden häiriöön, ei itse koe olevansa mieleltään sairas ja hänen on vaikeaa tiedostaa esimerkiksi oireitaan tai hoidon tarvettaan. Sairaudentunnottomuutta ei esiinny läheskään kaikilla sairastuneilla ja sitä voi esiintyä myös muiden kuin mielenterveydellisten sairauksien yhteydessä, mutta monesti oire liitetään nimenomaan mielenterveyden häiriöihin. (Kanerva – Kuhanen 2017: 258; Sneck 2013: 4–5.)  Sairaudentunnottomuutta voi esiintyä etenkin psykoottisissa sairauksissa, kuten skitsofreniassa, psykoosipiirteisessä persoonallisuushäiriössä, psykoottisessa masennuksessa ja skitsoaffektiivisessa häiriössä, sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheessa, erilaisissa sekavuustiloissa sekä anoreksiassa (Kanerva – Kuhanen 2017: 253–255; Sneck 2013: 4). Yleisiä tekijöitä s...

Jo antiikin kreikan ajoista lähtien ovat ajattelijat pyrkineet selittämään ja jaottelemaan eri ihmisiä persoonallisuuspiirteidensä mukaisesti. Viiden persoonallisuuspiirteiden malli on peräisin Goldbergin 1970 -luvulla kehittämästä mallista, jo s ta Costa ja  McCrea  edelleen kehittivät  Five   Factor   Model  (FFM) -mallin 1980 -luvulla. Tämän mallin viisi suurta piirrettä ovat Avoimuus uusille kokemuksille, Tunnollisuus, Ulospäinsuuntautuneisuus, Sovinnollisuus ja Neuroottisuus. Jokainen suuri piirre koostuu kuudesta alapiirteestä. Costa ja  McCrea  ovat  luonneet  myös laajan NEO-PI-R -mittarin, jossa käytetään 240 kysymystä määrittämään persoonallisuutta. ( Ackerman  2017; Lönnqvist –  Tuulio -Henriksson 2008 . )   Mallin persoonallisuuspiirteet esitetään usein käyttämällä niiden englanninkielisistä nimistä syntyvää akronyymiä OCEAN, joten tässäkin esittelyssä on käytetty samaa järjestystä. Seuraava kuvaus esi...