Älypuhelimien ja sosiaalisen median vaikutus nuorten mielenterveyteen
Yksi mielenterveyshoitotyön päätehtävistä on psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisy. Tähän pyritään tunnistamalla ihmisiä, joilla on tiettyjä altistavia tekijöitä, ja tukemalla heidän voimavarojaan. Altistavia tekijöitä voivat olla esimerkkisi perinnölliset tekijät ja varhaislapsuuden kokemukset sekä nykyinen perhe- ja työympäristö. Näiden henkilöiden kohdalla pyritään luomaan ja vahvistamaan heidän mielenterveyttään suojaavia tekijöitä, kuten stressinhallintaa, terveitä elämäntapoja ja sosiaalisia suhteita. (Kuhanen – Oittinen – Kanerva – Seuri – Schubert 2012.)
Nuoten keskuudessa diagnosoidaan entistä enemmän mielenterveyshäiriöitä, erityisesti masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä (Tiihonen 2017; Seppänen 2013). On spekuloitu, että osasyynä tähän ilmiöön ovat älypuhelimien ja sosiaalisen median käytön räjähdysmäinen kasvu (Twenge 2017). Ottaen huomioon mielenterveyshäiriöiden korkean hinnan sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti katsottuna, on tulevan sairaanhoitajan hyvin perusteltua perehtyä siihen, minkälaisia altistavia tekijöitä voi syntyä älypuhelimien ja sosiaalisen median käytöstä.
Riittävä uni on tärkeä tekijä mielenterveyden edistämisessä. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa psykologian professori Twenge havaitsi, että vuonna 2015 univajeesta kärsi 57 % enemmän nuoria kuin vuonna 1991. Älypuhelimen käyttö on monille addiktoivaa – he nukkuvat puhelin vierellään, katsovat sen näyttöä viimeisenä ennen nukkumaanmenoa ja ensimmäisenä herätessään. Laitteen käyttö syö eniten aikaa nimenomaan nukkumiselta, ja näyttöjen sininen valo vaikuttaa myös unen laatuun. Kun elektronisten laitteiden käyttö ylittää kaksi tunti päivässä, esiintyy merkittäviä vaikutuksia unen määrässä ja mielen hyvinvoinnissa. (Twenge 2017.)
Sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutustaitojen tärkeys mielenterveydelle ovat hyvin tutkittuja. Toisaalta yksinäisyys ja kuulumattomuuden tunne ovat mielenterveyshäiriöille altistavia tekijöitä. Tässäkin näkyy älypuhelimen ja sosiaalisen media mahdolliset haitat. Teinit, jotka käyttävät päivittäin sosiaalista mediaa mutta näkevät ystäviään kasvotusten vähemmän, ovat usein todennäköisimmin samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa: ’tunnen itseni usein yksinäiseksi’, ’tunnen itseni usein ulkopuoliseksi’ ja ’toivoisin usein, että minulla olisi enemmän läheisiä ystäviä’. Mitä enemmän aikaa nuoret viettävät näytön edessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä heillä esiintyy masennuksen oireita, ja niillä, jotka viettävä yli kolme tuntia elektronisen laitteen edessä päivittäin, on 35 % korkeammalla todennäköisyydellä jokin itsemurhariskiin viittaava tekijä, kuten esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia. On myös tutkimusnäyttöä siitä, että korrelaatio on juuri tähän suutaan, eli nuoret, jotka viettävät enemmän aikaa näytön edessä ovat ilottomampia, eikä niin että surullinen mieliala ajaa viettämään enemmän aikaa netissä. (Twenge 2017; Krogerus 2012.)
Twenge löysi tutkimuksessaan, että amerikkalaisnuoret viettävät enemmän aikaa kotona kuin edelliset sukupolvet, sillä heidän sosiaaliset kanssakäymiset onnistuvat tyhjässä makuuhuoneessa. Näin nuoret ovat fyysisesti paremmassa turvassa kuin aiemmat sukupolvet, sillä esimerkiksi auto-onnettomuudet ja alkoholin käyttö on vähentynyt, mutta toisaalta vuorovaikutustaidotkaan eivät kehity eristyksissä muista. Nuoret viettävät vähemmän aikaa sekä vanhempiensa että ystäviensä kanssa, ja myös kanssakäyminen vastakkaisen sukupuolen kanssa on vähentynyt. Tutkimuksessa nuoret puhuivat myös siitä, miten ikävältä tuntuu, kun jutellessaan kaverille hän ei katsokaan silmiin, vaan vilkuilee puhelintaan. (Twenge 2017.)
Ympäristömme vaikuttaa mielenterveyteemme jatkuvasti, mutta positiiviseen mielenterveyteen liittyy vahvasti tasapaino ja hyvä itsetunto. Sosiaalinen media lisää nuorten ahdistusta ja yksinäisyyttä ja altistaa nettikiusaamiselle. Hyvään mielenterveyteen liittyy koherenssi, eli tyytyväisyys omaan itseensä ilman, että kokee tarvetta muutokselle. Sosiaalisessa mediassa ulkonäkökeskeisyys tuottaa painetta ja riittämättömyyden tunnetta. Tapahtumien dokumentointi ja jakaminen kuvien kautta tuottaa muille ulkopuolisuuden tunnetta, mutta myös postaaja itse kokee ahdistusta odottaessaan muiden vahvistusta kommenttien ja tykkäysten kautta. Ja koska monilla on älypuhelin mukana suurimaan osan hereilläoloajasta, tästä stressitekijästä ei tule taukoa. (Kuhanen ym. 2012; Twenge 2017; Campbell 2017.)
Tietysti älypuhelimilla ja sosiaalisella medialla on myös paljon positiivisia vaikutuksia. Suora ja jatkuva yhteys kannustaviin ystäviin on erittäin hyvä. Monet nuoret löytävät internetistä tietoa mielenterveyshäiriöistä sekä niiden välttämisestä ja hoidosta. Mahdollisuus puhua ja kysellä anonyymisti auttaa nuoria löytämään matalan kynnyksen palveluita ja keskusteluapua (ks. blogitekstimme: Nuorten masennusoireisten matalan kynnyksen nettipalvelut). Vertaistuki ja vapaa itseilmaisu auttavat saamaan henkistä tukea ja vähentämään mielenterveysongelmien stigmaa.
Näiden tutkimuksien valossa on selvää, että sekä nuoret että heidän vanhempansa hyötyisivät hoitohenkilökunnan ohjauksesta älylaitteiden käytössä. Nuorten kohdalla on tärkeää puhua asiasta ja kartoittaa netinkäyttöä mahdollisena mielenterveyshaitalle altistavana tekijänä. Riippuen nuoren iästä ja kehitysasteesta hänen vanhempiaan voi ohjata rajoittamaan nuoren puhelimenkäyttöä, varsinkin iltaisin, esimerkiksi ottamaan puhelimen pois nukkumaanmenoaikaan tai sulkemalla yhteyden internettiin. Parempi keino on kuitenkin pyrkiä vahvistamaan nuoren omia voimavaroja ja arjenhallintataitoja, muun muassa painottamalla hyvien yöunien tärkeyttä mielenterveydelle ja koulumenestykselle. Sama pätee nuorten internetissä kohtaamaan sisältöön. Erilaisilla filttereillä ei pystytä rajaamaan pois kaikkea haitallista sisältöä, mutta voimme opettaa nuoria ymmärtämään sosiaalisen median riskejä. Voimme tukea heidän itsetuntoaan, ja ohjata heitä toimimaan turvallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan. Voimme painottaa vanhemmille vuorovaikutuksen ja kasvokkaisen kanssakäymisen tärkeyttä, ja auttaa heitä kohtaamaan lastaan arjessa. Hoitajina meidän on myös erittäin tärkeää tunnistaa ne nuoret, jotka jäävät täysin vailla tukiverkostoa. (Twenge 2017; Campbell 2017.)
Campbell, Denis 2017. Facebook and Twitter harm young people’s mental health. The Guardian. Verkkodokumentti. Julkaistu 19.5.2017. <https://www.theguardian.com/society/2017/may/19/popular-social-media-sites-harm-young-peoples-mental-health>. Luettu 17.12.2017.
Kuhanen, Carita – Oittinen, Pirkko – Kanerva, Anne – Seuri, Tarja – Schubert, Carla 2012. Mielenterveyshoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Krogerus, Milka 2012. Tämä teinien tapa aiheuttaa mielenterveysongelmia. Verkkodokumentti. <http://www.terve.fi/teini/tama-teinien-tapa-aiheuttaa-mielenterveysongelmia>. Luettu 17.12.2017.
Seppänen, Anne 2013. Yhä useammalla nuorella on masennuslääkitys. Lääkärilehti. Verkkodokumentti. Julkaistu 25.4.2013. <http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/yha-useammalla-nuorella-on-masennuslaakitys/>. Luettu 17.12.2017.
Tiihonen, Marita 2017. Nuorten mielenterveysongelmat ennätyslukemissa: ”Kansallinen ilmiö”. Savon Sanomat. Verkkodokumentti. Julkaistu 4.6.2017. <https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Nuorten-mielenterveysongelmat-r%C3%A4j%C3%A4ht%C3%A4neet-k%C3%A4siin-l%C3%A4hetteiden-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-kaksinkertaistui/996337>. Luettu 17.12.2017.
Twenge, Jean 2017. Have smartphones destroyed a generation? The Atlantic. Verkkodokumentti. <https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2017/09/has-the-smartphone-destroyed-a-generation/534198/>. Luettu 17.12.2017.
Nuoten keskuudessa diagnosoidaan entistä enemmän mielenterveyshäiriöitä, erityisesti masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä (Tiihonen 2017; Seppänen 2013). On spekuloitu, että osasyynä tähän ilmiöön ovat älypuhelimien ja sosiaalisen median käytön räjähdysmäinen kasvu (Twenge 2017). Ottaen huomioon mielenterveyshäiriöiden korkean hinnan sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti katsottuna, on tulevan sairaanhoitajan hyvin perusteltua perehtyä siihen, minkälaisia altistavia tekijöitä voi syntyä älypuhelimien ja sosiaalisen median käytöstä.
Riittävä uni on tärkeä tekijä mielenterveyden edistämisessä. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa psykologian professori Twenge havaitsi, että vuonna 2015 univajeesta kärsi 57 % enemmän nuoria kuin vuonna 1991. Älypuhelimen käyttö on monille addiktoivaa – he nukkuvat puhelin vierellään, katsovat sen näyttöä viimeisenä ennen nukkumaanmenoa ja ensimmäisenä herätessään. Laitteen käyttö syö eniten aikaa nimenomaan nukkumiselta, ja näyttöjen sininen valo vaikuttaa myös unen laatuun. Kun elektronisten laitteiden käyttö ylittää kaksi tunti päivässä, esiintyy merkittäviä vaikutuksia unen määrässä ja mielen hyvinvoinnissa. (Twenge 2017.)
Sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutustaitojen tärkeys mielenterveydelle ovat hyvin tutkittuja. Toisaalta yksinäisyys ja kuulumattomuuden tunne ovat mielenterveyshäiriöille altistavia tekijöitä. Tässäkin näkyy älypuhelimen ja sosiaalisen media mahdolliset haitat. Teinit, jotka käyttävät päivittäin sosiaalista mediaa mutta näkevät ystäviään kasvotusten vähemmän, ovat usein todennäköisimmin samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa: ’tunnen itseni usein yksinäiseksi’, ’tunnen itseni usein ulkopuoliseksi’ ja ’toivoisin usein, että minulla olisi enemmän läheisiä ystäviä’. Mitä enemmän aikaa nuoret viettävät näytön edessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä heillä esiintyy masennuksen oireita, ja niillä, jotka viettävä yli kolme tuntia elektronisen laitteen edessä päivittäin, on 35 % korkeammalla todennäköisyydellä jokin itsemurhariskiin viittaava tekijä, kuten esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia. On myös tutkimusnäyttöä siitä, että korrelaatio on juuri tähän suutaan, eli nuoret, jotka viettävät enemmän aikaa näytön edessä ovat ilottomampia, eikä niin että surullinen mieliala ajaa viettämään enemmän aikaa netissä. (Twenge 2017; Krogerus 2012.)
Twenge löysi tutkimuksessaan, että amerikkalaisnuoret viettävät enemmän aikaa kotona kuin edelliset sukupolvet, sillä heidän sosiaaliset kanssakäymiset onnistuvat tyhjässä makuuhuoneessa. Näin nuoret ovat fyysisesti paremmassa turvassa kuin aiemmat sukupolvet, sillä esimerkiksi auto-onnettomuudet ja alkoholin käyttö on vähentynyt, mutta toisaalta vuorovaikutustaidotkaan eivät kehity eristyksissä muista. Nuoret viettävät vähemmän aikaa sekä vanhempiensa että ystäviensä kanssa, ja myös kanssakäyminen vastakkaisen sukupuolen kanssa on vähentynyt. Tutkimuksessa nuoret puhuivat myös siitä, miten ikävältä tuntuu, kun jutellessaan kaverille hän ei katsokaan silmiin, vaan vilkuilee puhelintaan. (Twenge 2017.)
Ympäristömme vaikuttaa mielenterveyteemme jatkuvasti, mutta positiiviseen mielenterveyteen liittyy vahvasti tasapaino ja hyvä itsetunto. Sosiaalinen media lisää nuorten ahdistusta ja yksinäisyyttä ja altistaa nettikiusaamiselle. Hyvään mielenterveyteen liittyy koherenssi, eli tyytyväisyys omaan itseensä ilman, että kokee tarvetta muutokselle. Sosiaalisessa mediassa ulkonäkökeskeisyys tuottaa painetta ja riittämättömyyden tunnetta. Tapahtumien dokumentointi ja jakaminen kuvien kautta tuottaa muille ulkopuolisuuden tunnetta, mutta myös postaaja itse kokee ahdistusta odottaessaan muiden vahvistusta kommenttien ja tykkäysten kautta. Ja koska monilla on älypuhelin mukana suurimaan osan hereilläoloajasta, tästä stressitekijästä ei tule taukoa. (Kuhanen ym. 2012; Twenge 2017; Campbell 2017.)
Tietysti älypuhelimilla ja sosiaalisella medialla on myös paljon positiivisia vaikutuksia. Suora ja jatkuva yhteys kannustaviin ystäviin on erittäin hyvä. Monet nuoret löytävät internetistä tietoa mielenterveyshäiriöistä sekä niiden välttämisestä ja hoidosta. Mahdollisuus puhua ja kysellä anonyymisti auttaa nuoria löytämään matalan kynnyksen palveluita ja keskusteluapua (ks. blogitekstimme: Nuorten masennusoireisten matalan kynnyksen nettipalvelut). Vertaistuki ja vapaa itseilmaisu auttavat saamaan henkistä tukea ja vähentämään mielenterveysongelmien stigmaa.
Näiden tutkimuksien valossa on selvää, että sekä nuoret että heidän vanhempansa hyötyisivät hoitohenkilökunnan ohjauksesta älylaitteiden käytössä. Nuorten kohdalla on tärkeää puhua asiasta ja kartoittaa netinkäyttöä mahdollisena mielenterveyshaitalle altistavana tekijänä. Riippuen nuoren iästä ja kehitysasteesta hänen vanhempiaan voi ohjata rajoittamaan nuoren puhelimenkäyttöä, varsinkin iltaisin, esimerkiksi ottamaan puhelimen pois nukkumaanmenoaikaan tai sulkemalla yhteyden internettiin. Parempi keino on kuitenkin pyrkiä vahvistamaan nuoren omia voimavaroja ja arjenhallintataitoja, muun muassa painottamalla hyvien yöunien tärkeyttä mielenterveydelle ja koulumenestykselle. Sama pätee nuorten internetissä kohtaamaan sisältöön. Erilaisilla filttereillä ei pystytä rajaamaan pois kaikkea haitallista sisältöä, mutta voimme opettaa nuoria ymmärtämään sosiaalisen median riskejä. Voimme tukea heidän itsetuntoaan, ja ohjata heitä toimimaan turvallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan. Voimme painottaa vanhemmille vuorovaikutuksen ja kasvokkaisen kanssakäymisen tärkeyttä, ja auttaa heitä kohtaamaan lastaan arjessa. Hoitajina meidän on myös erittäin tärkeää tunnistaa ne nuoret, jotka jäävät täysin vailla tukiverkostoa. (Twenge 2017; Campbell 2017.)
Campbell, Denis 2017. Facebook and Twitter harm young people’s mental health. The Guardian. Verkkodokumentti. Julkaistu 19.5.2017. <https://www.theguardian.com/society/2017/may/19/popular-social-media-sites-harm-young-peoples-mental-health>. Luettu 17.12.2017.
Kuhanen, Carita – Oittinen, Pirkko – Kanerva, Anne – Seuri, Tarja – Schubert, Carla 2012. Mielenterveyshoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Krogerus, Milka 2012. Tämä teinien tapa aiheuttaa mielenterveysongelmia. Verkkodokumentti. <http://www.terve.fi/teini/tama-teinien-tapa-aiheuttaa-mielenterveysongelmia>. Luettu 17.12.2017.
Seppänen, Anne 2013. Yhä useammalla nuorella on masennuslääkitys. Lääkärilehti. Verkkodokumentti. Julkaistu 25.4.2013. <http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/yha-useammalla-nuorella-on-masennuslaakitys/>. Luettu 17.12.2017.
Tiihonen, Marita 2017. Nuorten mielenterveysongelmat ennätyslukemissa: ”Kansallinen ilmiö”. Savon Sanomat. Verkkodokumentti. Julkaistu 4.6.2017. <https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Nuorten-mielenterveysongelmat-r%C3%A4j%C3%A4ht%C3%A4neet-k%C3%A4siin-l%C3%A4hetteiden-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-kaksinkertaistui/996337>. Luettu 17.12.2017.
Twenge, Jean 2017. Have smartphones destroyed a generation? The Atlantic. Verkkodokumentti. <https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2017/09/has-the-smartphone-destroyed-a-generation/534198/>. Luettu 17.12.2017.
Aihe kiinnosti heti, kun näin otsikon. Olen itse pohdiskellut paljon älypuhelinten ja sosiaalisen median liiallisen käytön vaikutuksia nykyihmiseen. Ei sinänsä ole ihme, että ne saattavat vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen. Hyvä teksti!
VastaaPoista