Nuorten masennusoireisten matalan kynnyksen nettipalvelut
Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, johon sairastuu vaihtelevien arvioiden mukaan noin 10–20 prosenttia suomalaisista elämänsä aikana (Huttunen 2016; THL 2015). Tämän lisäksi vieläkin useammat kokevat ajoittain masennusoireita esimerkiksi kuormittavien elämäntilanteiden ja niiden aiheuttaman stressin yhteydessä.
Etenkin nuorilla, noin 12–22-vuotiailla lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa varttuvilla, jopa yli viidesosalla esiintyy masennusoireita, kuten masentunutta mielialaa ja väsymystä (Marttunen – Karlsson 2013a: 43). Oireiden suuri esiintyvyys nuorilla liittyy nuoruudessa tapahtuviin suuriin psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat monilla muun muassa tunne-elämän kuohuntaa sekä vaihtelevia mielialoja ja käytöstä (esim. Marttunen – Karlsson 2013b: 7–9). Nuorten masennusoireilun yleisyydestä huolimatta siihen on silti tärkeää kiinnittää huomiota, sillä näin voidaan ehkäistä nuoren varsinaista sairastumista masennukseen ja tukea nuoren kasvua ja kehitystä. Kerran sairastettu masennus altistaa sairauden uusimiselle myöhemmin elämässä (Huttunen 2016).
Helsingin sanomat kirjoitti 14.12.2017 (Rissanen 2017) nuorille masennusoireista kärsiville suunnatusta älypuhelinsovelluksesta, jonka avulla nuoret voisivat saada matalan kynnyksen apua sovelluksen tarjoaman kahdeksan viikon mittaisen hoito-ohjelman avulla. Sovellus on vielä kehittelyvaiheessa, mutta ainakin jutussa haastatellun Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtajan Sari Aalto-Matturin mukaan sen kaltaisille helposti saatavilla oleville mielenterveyspalveluille on suurta tarvetta. Tässä vielä linkki juttuun:
https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005488947.html
Sanomalehtiartikkelissa käsitelty sovellus ei toki ole ainoa tarjolla oleva netin kautta toimiva apuväline masennusoireiden hoitoon. Nopealla haulla löytyy lukuisia suomenkielisiä nettisivuja, jotka antavat tietoa mielenterveydestä, sen hoidosta sekä erilaisista mielenterveyden häiriöistä. Esimerkiksi HUSin lanseeraamasta Terveyskylästä löytyy Mielenterveystalo (2017) sekä varta vasten nuorille suunnattu Nuorten mielenterveystalo (2017), joiden sisältöön kuuluvat muun muassa eri mielenterveyden häiriöihin kehitetyt omahoito-ohjelmat. Omahoitoa on tarjolla muun muassa viiltelyyn, ja masentuneille löytyy esimerkiksi arjenhallintaan, rentoutumiseen sekä tietoisuustaitoihin liittyviä harjoitteita.
Tämän linkin takaa löytyy lista vaihtoehdoista:
https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/oma-apu/Pages/default.aspx
Netin kautta löytyviä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on muitakin: muun muassa auttavat puhelimet sekä muut enimmäkseen kolmannen sektorin tuottamat apumuodot, kuten vertaistuki. Ainakin Suomen mielenterveysseuralla (2017) ja Mielenterveyden keskusliitolla (2017) on omia tukipuhelin- ja muita palveluita, joista avun tarvitsija, esimerkiksi masennusoireinen nuori, voi saada edullisesti keskusteluapua asiaan koulutetuilta ihmisiltä.
Erityisesti nuorille suunnattu nettipalvelu on lisäksi Suomen mielenterveysseuran ja usean muun kolmannen sektorin toimijan yhteistyössä kehittämä Sekasin-chat (2017), jonka kautta nuoret voivat keskustella mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä ja huolista. Chatin kautta kukin nuori voi ottaa anonyymisti yhteyttä ja saada apua alan ammattilaisilta, jotka osaavat tarvittaessa ohjata nuorta myös muiden mielenterveyspalveluiden pariin. Sekasin-chat on osoittautunut erittäin suosituksi palveluksi, minkä vuoksi se ei nykyisillä resursseillaan valitettavasti kykene tarjoamaan apua kaikille sitä hakeville nuorille ja avun saamisen jonotusajat voivat olla ruuhkautumisen vuoksi välillä pitkiä. Myös esimerkiksi Nyyti ry (2017) tarjoaa erityisesti opiskelijoille suunnattuja mielenterveyspalveluja, kuten netin kautta toimivia chatteja.
Nettipohjaisten mielenterveyden omahoitoon keskittyvien apukeinojen olemassaolo on merkittävää, sillä ne ovat avoinna kaikille nettiyhteyden päässä oleville riippumatta asuinpaikasta ja oman kunnan mielenterveyspalveluista. Netin kautta toimivia hoitomuotoja, kuten chatteja, on tarjolla melko laajasti ja useimpiin niistä saattaa päästä mukaan paljon helpommin kuin julkisiin mielenterveyspalveluihin, joiden tarjonta ja riittävyys vaihtelevat kunnittain paljonkin. Etenkin nykyisten nuorten sukupolvi on jo kasvanut aikana, jolloin netti on ollut koko ajan läsnä yhteiskunnassa, joten netin käyttäminen esimerkiksi tiedonhakuun on valtaosalle heistä täysin tuttua ja luontevaa. Useimmille teini-ikäisille nuorille on lisäksi tyypillistä, että he pyrkivät itsenäistymään vanhemmistaan, joten jos he havaitsevat itsessään masennusoireita, he saattavat kokea mukavampana etsiä apua ennemmin itse verkosta kuin ottaa asian puheeksi vanhempiensa kanssa.
Nettipalveluilla on monia etuja. Kuten mainittu ne ovat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, joihin avuntarvitsija voi ottaa yhteyttä ja etsiä apua anonyymisti. Moniin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen, liittyy monesti häpeää ja muita negatiivisia tunteita, jotka voivat estää avun hakemisen julkisen terveydenhuollon piiristä (esim. Hämäläinen – Kanerva – Kuhanen – Schubert – Seuri 2017), mutta nettipalveluiden kautta apua voi etsiä henkilöllisyyttään paljastamatta.
Yleisesti nettipalvelut edistävät mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveyden häiriöitä yhteiskunnallisella tasolla, eli ne toteuttavat primaari- ja sekundaaripreventiota. Tämä on mielekästä, sillä mielenterveyden edistäminen ja kaikenlaisten häiriöiden mahdollisimman aikainen ennaltaehkäiseminen tuottaa kaikkein parhaita tuloksia koko väestön osalta ja aiheuttaa suuressa mittakaavassa vähemmän sekä taloudellisia että inhimillisiä kustannuksia (esim. Hämäläinen ym. 2017). Netin kautta toimivien palveluiden järjestäminen ja ylläpito ei välttämättä myöskään vaadi niin paljoa resursseja kuin kasvokkain tapahtuva mielenterveyshoitotyö, joten niiden tuottaminen on edullista.
Netin mielenterveyssivustoihin liittyy toki myös ongelmakohtia. Ensinnäkin asioihin perehtymätön ei välttämättä kykene aina olemaan varma, mikä tieto netissä on oikeaa ja mikä puutteellista tai peräti väärää. Tunnetut ja vakiintuneet kolmannen sektorin toimijoiden ylläpitämät sivustot ovat yleisesti ottaen luotettavia, mutta netissä saattaa olla myös toimijoita, jotka pyrkivät esimerkiksi tekemään voittoa mielenterveyden ongelmista kärsivien kustannuksella. On epäselvää, kuinka paljon tällaisia toimijoita on ja kuinka tarkkaa on niiden valvonta. Lisäksi nettipalvelut yksinään eivät yksinkertaisesti ole aina riittäviä varsinkaan silloin, jos mielenterveyden häiriö on jo päässyt syntymään. Tällöin olisikin äärimmäisen tärkeää, että etenkin nuoret mielenterveyshäiriöiset pystyttäisiin ohjaamaan terveydenhuollon mielenterveyspalvelujen piiriin.
Kolmannen sektorin toimijoilla vaikuttaa olevan suuri rooli matalan kynnyksen mielenterveyshoitotyön netti- ja puhelinpalveluiden tarjoajina. On kuitenkin tärkeää, että tämän varjolla ei tulisi leikata resursseja varsinaisilta julkisilta mielenterveyspalveluilta, sillä nämä palvelut ovat avainasemassa mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Päinvastoin nettipalvelujen tarjonnasta huolimatta myös julkisen sektorin mielenterveyspalveluihin pitäisi mitoittaa enemmän resursseja, sillä palveluiden riittämättömyydestä ja saatavuuden ongelmista on ollut säännöllisin väliajoin puhetta esimerkiksi mediassa sekä eri alan toimijoiden keskuudessa (esim. Wahlbeck 2015). Vaikka nettipohjaiset mielenterveyspalvelut ovat erittäin tarpeellisia, ne pitäisi nähdä julkisia palveluja täydentävinä, ei korvaavina. Varsinkin nuorten julkisiin mielenterveyspalveluihin panostaminen on tärkeää, sillä mielenterveyden potentiaalisiin häiriöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee parhaiten niiden syntymistä uudelleen aikuisiässä.
Huttunen, Matti 2016. Masennustilat eli depressiot. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538>. Luettu 17.12.2017.
Hämäläinen, Kaisu – Kanerva, Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja 2017. Mielenterveyshoitotyö. 5. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Marttunen, Mauri – Karlsson, Linnea 2013a. Masennusoireilu ja masennustilat. Teoksessa Marttunen, Mauri – Huurre, Taina – Strandholm, Thea – Viialainen, Riitta (toim.). Nuorten mielenterveyshäiriöt – Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 41–58. Saatavilla myös sähköisesti osoitteessa: <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110484/THL_OPA025_2013.pdf?sequence=1>.
Marttunen, Mauri – Karlsson, Linnea 2013b. Nuoruus ja mielenterveys. Teoksessa Marttunen, Mauri – Huurre, Taina – Strandholm, Thea – Viialainen, Riitta (toim.). Nuorten mielenterveyshäiriöt – Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 7–14. Saatavilla myös sähköisesti osoitteessa: <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110484/THL_OPA025_2013.pdf?sequence=1>.
Mielenterveyden keskusliitto. 2017. Neuvontapalvelut. Verkkodokumentti. <http://mtkl.fi/palvelut/neuvontapalvelut/>. Luettu 17.12.2017.
Mielenterveystalo. 2017. Terveyskylä. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/>. Luettu 17.12.2017.
Nuorten mielenterveystalo. 2017. Terveyskylä. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx>. Luettu 17.12.2017.
Nyyti ry. 2017. Chat. Verkkodokumentti. <https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/chat/>. Luettu 17.12.2017.
Rissanen, Virve 2017. Nuorten masennusoireisiin puututaan nyt suomalaisella sovelluksella, joka antaa 8 viikon hoito-ohjelman. Helsingin Sanomat. Verkkodokumentti. Julkaistu 14.12.2017. Saatavissa sähköisesti osoitteessa: <https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005488947.html>.
Sekasin-chat. 2017. Info. Verkkodokumentti. <https://sekasin247.fi/fullpage/feeds/>. Luettu 17.12.2017.
Suomen mielenterveysseura. 2017. Kriisipuhelin – apua elämän kriiseihin. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-apua-el%C3%A4m%C3%A4n-kriiseihin>. Luettu 17.12.2017.
THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2015. Masennus. Verkkodokumentti. <https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/keinoja-mielenterveyden-edistamiseen/time-out-aikalisa-elama-raiteilleen/aikalisaohjaajien-materiaalipaketti/mielenterveys/masennus>. Luettu 17.12.2017.
Wahlbeck, Kristian 2015. Psykiatriseen hoitoon pääsy liian hidasta. Suomen mielenterveysseura. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveysseura.fi/fi/psykiatriseen-hoitoon-p%C3%A4%C3%A4sy-liian-hidasta>. Luettu 17.12.2017.
Etenkin nuorilla, noin 12–22-vuotiailla lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa varttuvilla, jopa yli viidesosalla esiintyy masennusoireita, kuten masentunutta mielialaa ja väsymystä (Marttunen – Karlsson 2013a: 43). Oireiden suuri esiintyvyys nuorilla liittyy nuoruudessa tapahtuviin suuriin psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat monilla muun muassa tunne-elämän kuohuntaa sekä vaihtelevia mielialoja ja käytöstä (esim. Marttunen – Karlsson 2013b: 7–9). Nuorten masennusoireilun yleisyydestä huolimatta siihen on silti tärkeää kiinnittää huomiota, sillä näin voidaan ehkäistä nuoren varsinaista sairastumista masennukseen ja tukea nuoren kasvua ja kehitystä. Kerran sairastettu masennus altistaa sairauden uusimiselle myöhemmin elämässä (Huttunen 2016).
Helsingin sanomat kirjoitti 14.12.2017 (Rissanen 2017) nuorille masennusoireista kärsiville suunnatusta älypuhelinsovelluksesta, jonka avulla nuoret voisivat saada matalan kynnyksen apua sovelluksen tarjoaman kahdeksan viikon mittaisen hoito-ohjelman avulla. Sovellus on vielä kehittelyvaiheessa, mutta ainakin jutussa haastatellun Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtajan Sari Aalto-Matturin mukaan sen kaltaisille helposti saatavilla oleville mielenterveyspalveluille on suurta tarvetta. Tässä vielä linkki juttuun:
https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005488947.html
Sanomalehtiartikkelissa käsitelty sovellus ei toki ole ainoa tarjolla oleva netin kautta toimiva apuväline masennusoireiden hoitoon. Nopealla haulla löytyy lukuisia suomenkielisiä nettisivuja, jotka antavat tietoa mielenterveydestä, sen hoidosta sekä erilaisista mielenterveyden häiriöistä. Esimerkiksi HUSin lanseeraamasta Terveyskylästä löytyy Mielenterveystalo (2017) sekä varta vasten nuorille suunnattu Nuorten mielenterveystalo (2017), joiden sisältöön kuuluvat muun muassa eri mielenterveyden häiriöihin kehitetyt omahoito-ohjelmat. Omahoitoa on tarjolla muun muassa viiltelyyn, ja masentuneille löytyy esimerkiksi arjenhallintaan, rentoutumiseen sekä tietoisuustaitoihin liittyviä harjoitteita.
Tämän linkin takaa löytyy lista vaihtoehdoista:
https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/oma-apu/Pages/default.aspx
Netin kautta löytyviä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on muitakin: muun muassa auttavat puhelimet sekä muut enimmäkseen kolmannen sektorin tuottamat apumuodot, kuten vertaistuki. Ainakin Suomen mielenterveysseuralla (2017) ja Mielenterveyden keskusliitolla (2017) on omia tukipuhelin- ja muita palveluita, joista avun tarvitsija, esimerkiksi masennusoireinen nuori, voi saada edullisesti keskusteluapua asiaan koulutetuilta ihmisiltä.
Erityisesti nuorille suunnattu nettipalvelu on lisäksi Suomen mielenterveysseuran ja usean muun kolmannen sektorin toimijan yhteistyössä kehittämä Sekasin-chat (2017), jonka kautta nuoret voivat keskustella mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä ja huolista. Chatin kautta kukin nuori voi ottaa anonyymisti yhteyttä ja saada apua alan ammattilaisilta, jotka osaavat tarvittaessa ohjata nuorta myös muiden mielenterveyspalveluiden pariin. Sekasin-chat on osoittautunut erittäin suosituksi palveluksi, minkä vuoksi se ei nykyisillä resursseillaan valitettavasti kykene tarjoamaan apua kaikille sitä hakeville nuorille ja avun saamisen jonotusajat voivat olla ruuhkautumisen vuoksi välillä pitkiä. Myös esimerkiksi Nyyti ry (2017) tarjoaa erityisesti opiskelijoille suunnattuja mielenterveyspalveluja, kuten netin kautta toimivia chatteja.
Nettipohjaisten mielenterveyden omahoitoon keskittyvien apukeinojen olemassaolo on merkittävää, sillä ne ovat avoinna kaikille nettiyhteyden päässä oleville riippumatta asuinpaikasta ja oman kunnan mielenterveyspalveluista. Netin kautta toimivia hoitomuotoja, kuten chatteja, on tarjolla melko laajasti ja useimpiin niistä saattaa päästä mukaan paljon helpommin kuin julkisiin mielenterveyspalveluihin, joiden tarjonta ja riittävyys vaihtelevat kunnittain paljonkin. Etenkin nykyisten nuorten sukupolvi on jo kasvanut aikana, jolloin netti on ollut koko ajan läsnä yhteiskunnassa, joten netin käyttäminen esimerkiksi tiedonhakuun on valtaosalle heistä täysin tuttua ja luontevaa. Useimmille teini-ikäisille nuorille on lisäksi tyypillistä, että he pyrkivät itsenäistymään vanhemmistaan, joten jos he havaitsevat itsessään masennusoireita, he saattavat kokea mukavampana etsiä apua ennemmin itse verkosta kuin ottaa asian puheeksi vanhempiensa kanssa.
Nettipalveluilla on monia etuja. Kuten mainittu ne ovat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, joihin avuntarvitsija voi ottaa yhteyttä ja etsiä apua anonyymisti. Moniin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen, liittyy monesti häpeää ja muita negatiivisia tunteita, jotka voivat estää avun hakemisen julkisen terveydenhuollon piiristä (esim. Hämäläinen – Kanerva – Kuhanen – Schubert – Seuri 2017), mutta nettipalveluiden kautta apua voi etsiä henkilöllisyyttään paljastamatta.
Yleisesti nettipalvelut edistävät mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveyden häiriöitä yhteiskunnallisella tasolla, eli ne toteuttavat primaari- ja sekundaaripreventiota. Tämä on mielekästä, sillä mielenterveyden edistäminen ja kaikenlaisten häiriöiden mahdollisimman aikainen ennaltaehkäiseminen tuottaa kaikkein parhaita tuloksia koko väestön osalta ja aiheuttaa suuressa mittakaavassa vähemmän sekä taloudellisia että inhimillisiä kustannuksia (esim. Hämäläinen ym. 2017). Netin kautta toimivien palveluiden järjestäminen ja ylläpito ei välttämättä myöskään vaadi niin paljoa resursseja kuin kasvokkain tapahtuva mielenterveyshoitotyö, joten niiden tuottaminen on edullista.
Netin mielenterveyssivustoihin liittyy toki myös ongelmakohtia. Ensinnäkin asioihin perehtymätön ei välttämättä kykene aina olemaan varma, mikä tieto netissä on oikeaa ja mikä puutteellista tai peräti väärää. Tunnetut ja vakiintuneet kolmannen sektorin toimijoiden ylläpitämät sivustot ovat yleisesti ottaen luotettavia, mutta netissä saattaa olla myös toimijoita, jotka pyrkivät esimerkiksi tekemään voittoa mielenterveyden ongelmista kärsivien kustannuksella. On epäselvää, kuinka paljon tällaisia toimijoita on ja kuinka tarkkaa on niiden valvonta. Lisäksi nettipalvelut yksinään eivät yksinkertaisesti ole aina riittäviä varsinkaan silloin, jos mielenterveyden häiriö on jo päässyt syntymään. Tällöin olisikin äärimmäisen tärkeää, että etenkin nuoret mielenterveyshäiriöiset pystyttäisiin ohjaamaan terveydenhuollon mielenterveyspalvelujen piiriin.
Kolmannen sektorin toimijoilla vaikuttaa olevan suuri rooli matalan kynnyksen mielenterveyshoitotyön netti- ja puhelinpalveluiden tarjoajina. On kuitenkin tärkeää, että tämän varjolla ei tulisi leikata resursseja varsinaisilta julkisilta mielenterveyspalveluilta, sillä nämä palvelut ovat avainasemassa mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Päinvastoin nettipalvelujen tarjonnasta huolimatta myös julkisen sektorin mielenterveyspalveluihin pitäisi mitoittaa enemmän resursseja, sillä palveluiden riittämättömyydestä ja saatavuuden ongelmista on ollut säännöllisin väliajoin puhetta esimerkiksi mediassa sekä eri alan toimijoiden keskuudessa (esim. Wahlbeck 2015). Vaikka nettipohjaiset mielenterveyspalvelut ovat erittäin tarpeellisia, ne pitäisi nähdä julkisia palveluja täydentävinä, ei korvaavina. Varsinkin nuorten julkisiin mielenterveyspalveluihin panostaminen on tärkeää, sillä mielenterveyden potentiaalisiin häiriöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee parhaiten niiden syntymistä uudelleen aikuisiässä.
Huttunen, Matti 2016. Masennustilat eli depressiot. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538>. Luettu 17.12.2017.
Hämäläinen, Kaisu – Kanerva, Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja 2017. Mielenterveyshoitotyö. 5. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Marttunen, Mauri – Karlsson, Linnea 2013a. Masennusoireilu ja masennustilat. Teoksessa Marttunen, Mauri – Huurre, Taina – Strandholm, Thea – Viialainen, Riitta (toim.). Nuorten mielenterveyshäiriöt – Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 41–58. Saatavilla myös sähköisesti osoitteessa: <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110484/THL_OPA025_2013.pdf?sequence=1>.
Marttunen, Mauri – Karlsson, Linnea 2013b. Nuoruus ja mielenterveys. Teoksessa Marttunen, Mauri – Huurre, Taina – Strandholm, Thea – Viialainen, Riitta (toim.). Nuorten mielenterveyshäiriöt – Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 7–14. Saatavilla myös sähköisesti osoitteessa: <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110484/THL_OPA025_2013.pdf?sequence=1>.
Mielenterveyden keskusliitto. 2017. Neuvontapalvelut. Verkkodokumentti. <http://mtkl.fi/palvelut/neuvontapalvelut/>. Luettu 17.12.2017.
Mielenterveystalo. 2017. Terveyskylä. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/>. Luettu 17.12.2017.
Nuorten mielenterveystalo. 2017. Terveyskylä. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx>. Luettu 17.12.2017.
Nyyti ry. 2017. Chat. Verkkodokumentti. <https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/chat/>. Luettu 17.12.2017.
Rissanen, Virve 2017. Nuorten masennusoireisiin puututaan nyt suomalaisella sovelluksella, joka antaa 8 viikon hoito-ohjelman. Helsingin Sanomat. Verkkodokumentti. Julkaistu 14.12.2017. Saatavissa sähköisesti osoitteessa: <https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005488947.html>.
Sekasin-chat. 2017. Info. Verkkodokumentti. <https://sekasin247.fi/fullpage/feeds/>. Luettu 17.12.2017.
Suomen mielenterveysseura. 2017. Kriisipuhelin – apua elämän kriiseihin. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-apua-el%C3%A4m%C3%A4n-kriiseihin>. Luettu 17.12.2017.
THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2015. Masennus. Verkkodokumentti. <https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/keinoja-mielenterveyden-edistamiseen/time-out-aikalisa-elama-raiteilleen/aikalisaohjaajien-materiaalipaketti/mielenterveys/masennus>. Luettu 17.12.2017.
Wahlbeck, Kristian 2015. Psykiatriseen hoitoon pääsy liian hidasta. Suomen mielenterveysseura. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveysseura.fi/fi/psykiatriseen-hoitoon-p%C3%A4%C3%A4sy-liian-hidasta>. Luettu 17.12.2017.
Mielestäni oli hyvä ottaa näkökulmaksi nuorten masennus. Ehkä siksi, että itsekin olen vielä nuori. Onkin hyvin tärkeää tietää, mistä saa apua ja matalan kynnyksen palvelut ovat hyviä! Nuoret kun usein etsivät tietoa internetistä ja on lohduttavaa tietää, että palveluita on paljon löydettävissä. Tekstissä oli paljon hyvää, konkreettista faktatietoa, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa! :)
VastaaPoistaTämä on tärkeä aihe. Olitte kattavasti kertonut teoriaa ja palveluista joita sairastuneet ja läheiset voivat saada.
VastaaPoistaKirjoitin itse samasta aiheesta, masennuksista ja sivuten nuoria. Mielestäni erittäin tärkeä aihe, josta pitäisi puhua enemmän. Monesti nuoret kuitenkin kokevat paremmaksi vaieta aiheesta. Tosi hyvä ja laaja teksti, vau.
VastaaPoista