FFM-malli viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä

Jo antiikin kreikan ajoista lähtien ovat ajattelijat pyrkineet selittämään ja jaottelemaan eri ihmisiä persoonallisuuspiirteidensä mukaisesti. Viiden persoonallisuuspiirteiden malli on peräisin Goldbergin 1970-luvulla kehittämästä mallista, josta Costa ja McCrea edelleen kehittivät Five Factor Model (FFM) -mallin 1980-luvulla. Tämän mallin viisi suurta piirrettä ovat Avoimuus uusille kokemuksille, Tunnollisuus, Ulospäinsuuntautuneisuus, Sovinnollisuus ja Neuroottisuus. Jokainen suuri piirre koostuu kuudesta alapiirteestä. Costa ja McCrea ovat luonneet myös laajan NEO-PI-R -mittarin, jossa käytetään 240 kysymystä määrittämään persoonallisuutta. (Ackerman 2017; Lönnqvist – Tuulio-Henriksson 2008.) 

Mallin persoonallisuuspiirteet esitetään usein käyttämällä niiden englanninkielisistä nimistä syntyvää akronyymiä OCEAN, joten tässäkin esittelyssä on käytetty samaa järjestystä. Seuraava kuvaus esittää viiden persoonallisuuspiirteen ääripäät, joiden välillä olevalle kirjolle ihmiset sijoittuvat. 

• Openness eli Avoimuus uusille kokemuksille 
• Korkeat tulokset: nämä ihmiset nauttivat seikkailuista ja hakevat elämäänsä uusia kokemuksia. He ovat uteliaita ja mielikuvituksellisia ja ovat kiinnostuneita laajasti monista eri aiheista. He arvostavat taidetta ja taiteellisuutta. 
• Matalat tulokset: nämä ihmiset pitävät rutiineista ja välttelevät uuden kokeilemista. Heillä on konkreettisempi ajattelumalli. 
• Conscientiousness eli Tunnollisuus 
• Korkeat tulokset: nämä ihmiset ovat suunnitelmallisia ja aikaansaavia. He ovat tunnollisia ja suorituskeskeisiä. He ovat luotettavia ja seuraavat yhteiskunnan asettamia sääntöjä. 
• Matalat tulokset: nämä ihmiset ovat huolettomampia ja välittömämpiä. He toimivat vaistomaisesti ja spontaanisti. Heillä on vaikeuksia pysytellä aikataulussa. 
• Extraversion eli Ulospäinsuuntautuneisuus 
• Korkeat tulokset: nämä ihmiset nauttivat muiden seurasta ja saavat tarmoa suurista ryhmistä. He ovat sosiaalisissa tilanteissa puheliaita, iloisia ja itsevarmoja. 
• Matalat tulokset: nämä ihmiset tarvitsevat aikaa olla itsekseen. He ovat varautuneita pohdiskelijoita. He eivät välttämättä ole ujoja, he vaan viihtyvät paremmin yksin tai pienissä ryhmissä. 
• Agreeableness eli Sovinnollisuus 
• Korkeat tulokset: nämä ihmiset ovat lämpimiä ja ystävällisiä. He ovat avuliaita ja uskovat muiden luontaiseen hyvyyteen. He huolehtivat muiden tarpeista ja välittävät myös tuntemattomista ihmistä. 
• Matalat tulokset: nämä ihmiset ovat kylmempiä ja epäluuloisempia. He ovat suoria ja töykeitä ja he tekevät yhteistyön muiden kanssa haastavaksi. 
• Neuroticism eli Neuroottisuus 
• Korkeat tulokset: nämä ihmiset huolestuvat ja ahdistuvat helposti. He ovat epävarmoja ja pelokkaita ja heidän tunne-elämänsä on ailahtelevaa. 
• Matalat tulokset: näillä ihmisillä on tasaisempi tunne-elämä. He ovat itsevarmempia ja rauhallisempia.  

(Ackerman 2017; Pappas 2017.) 

Tämä viiden suuren persoonallisuuspiirteen malli on edelleen yleisesti käytetty ja nykypäivän tutkimus osoittaa sen edustavan hyvin persoonallisuuspiirteitä, myös eri kulttuuritaustasta olevien ihmisten parissa. Persoonallisuuspiireteitä pidetään enimmäkseen synnynnäisinä, luontaisina ja muuttumattomina piirteinä. FFM-mallia kuitenkin hiotaan jatkuvasti, ja persoonallisuuspiirteitä on alettu pitää enemmän kontekstiin sidottuina. On havaittu, että persoonallisuuspiirteisiin voi ajan saatossa tai ympäristön muuttuessa tulla muutoksia, vaikka ne ovat yleensä ottaen hyvin vakaita. (Ackerman 2017.)

Professori Little on kehittänyt teorian selittämään ihmisten persoonallisuuspiirteiden näennäistä vaihtelevuutta. Little (2008) uskoo persoonallisuuspiirteiden olevan pysyviä, mutta ihminen voi myös ajoittain tarkoituksenmukaisesti käyttäytyä vastakkaisella tavalla omaksumalla "vapaan piirteen". Littlen mukaan jokaisella ihmisellä on yksi tai useampi "henkilökohtainen projekti", jonka saavuttaminen tuottaa ihmiselle mielihyvää ja tarkoitusta elämään. Juuri näiden projektien toteuttaminen voi motivoida ihmistä toimimaan ydinpersoonallisuuspiirteitään vastaa. Esimerkkinä hän käyttää äitiä, joka on yleensä hyvin sovinnollinen, eli ystävällinen, kiltti ja muita huomioiva, mutta kohdatessaan lapsensa kiusaajan puhuu hyvin tiukkaan ja uhkaavaan sävyyn, sillä hänen henkilökohtainen projektinsa on lapsensa hyvinvointi.  Little varoittaa kuitenkin, että ihminen, joka toimii jatkuvasti luontaisia persoonallisuuspiirteitä vastaan, on vaarassa sairastua psyykkisesti tai fyysisesti.  (Little 2008.) 

Tässä on linkki Brian Littlen esitykseen viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä. Se on englanninkielinen, informatiivinen ja humoristinen: 

Who are you, really? The puzzle of personality: 

https://www.youtube.com/watch?v=qYvXk_bqlBk&index=104&list=WL 

Ackerman, Courtney 2017. The big five personality theory: the 5 factor model explained. Positive Psycology Program. Verkkodokumentti. Julkaistu 23.6.2017. <https://positivepsychologyprogram.com/big-five-personality-theory/>. Luettu 19.12.2017.  

Little, Brian 2008. Personal projects and free traits: personality and motivation reconsidered. Verkkodokumentti. Julkaistu 24.10.2011. <http://www.brianrlittle.com/articles/%EF%BF%BCpersonal-projects-and-free-traits/#more-196>. Luettu 19.12.2017.  

Lönnqvist, Jan-Erik – Tuulio-Henriksson, Annamari 2008. NEO-PI-R persoonallisuusmittarin suomenkielisen käännöksen validointi. Knasanterveyslaitoksen julkaisuja 33. Helsinki: Kansanterveyslaitos. Verkkodokumentti. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78204/2008b33.pdf?sequence=1>. Luettu 19.12.2017. 

Pappas, Stephanie 2017. Personality traits & personality types: what is personality? Live Science. Verkkodokumentti. Julkaistu 7.9.2017. <https://www.livescience.com/41313-personality-traits.html>. Luettu 19.12.2017.